HR liiketoiminnan menestyksen takana
Henkilöstöjohtamisen roolina on varmistaa yrityksen strategian toteutuminen inhimillisillä voimavaroilla, eli henkilöstövoimavaroilla. Inhimillinen pääoma on monelle yritykselle tärkein pääomaerä, mitä tarvitaan yrityksen menestymiseen (Viitala 2021). HR:n roolina on varmistaa, että organisaatiolla on riittävät henkilöstövoimavarat menestykseen. HR:n täytyy vaalia, uudistaa ja kehittää henkilöstöä sopivissa määrin, jotta he pystyvät vastaamaan liiketoiminnan kasvuun ja pysymään kehityksen mukana. Esimerkiksi Viitalan (2021) mukaan yrityksen elinehto on, että vaihtuvissakin tilanteissa yrityksellä on tarpeeksi henkilöstövoimavaroja käytettävissä. HR:n tehtävä on ennakoida ja vastata organisaation tarpeisiin nopeastikin.
HR:n tärkeä tehtävä on huolehtia henkilöstön riittävästä osaamisesta, osaamisen kohdentamisesta ja lisätyövoiman hankkimisesta. Tällainen resursointi onkin HR:n suurimpia haasteita (Viitala 2021).
Viitala mainitsee myös, että henkilöstön hyvinvointi mahdollistaa menestyvän liiketoiminnan. Olen tässä aivan samaa mieltä. Kun ruohonjuuritason asiat ovat kunnossa henkilöstön kanssa, se näkyy yrityksen menestyksenä. Olin töissä eräässä ravintolassa, jossa työntekijöiden hyvinvointia vaalittiin erityisen hyvin. Esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä oli avoin suhde, ja työilmapiiri oli miellyttävä, häirintävapaa (näin ei ole monessa ravintolassa, valitettavasti) ja lämminhenkinen. Yksilön hyvinvointiin kannustettiin esimerkiksi tarjoamalla ilmaiset kuntosalipalvelut työntekijälle. Turvallinen työilmapiiri ja lämminhenkisyys näkyi myös asiakkaille ja yrittäjä itse puhuu edelleenkin kauniisti työntekijöistään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tällainen lähtökohta, että hyvinvoiva henkilökunta mahdollistaa hyvän tuloksen, pitäisi olla periaatteena jokaisessa työyhteisössä. Tässä työyhteisössä olikin töissä hyvin yrityksen strategiaan sitoutuneita henkilöitä; suurin osa oli ollut talossa yli 5 vuotta.
Mainitsemassani esimerkissä oli päästy hyvin siihen tavoitteeseen, johon jokaisen organisaation tulisi pyrkiä. Henkilökunta oli sitoutettua sekä oikein resursoitu. Hyvällä henkilöstöjohtamisella on kauaskantoiset vaikutukset ja jokaisen yrityksen HR:n pääasiallinen tavoite tulisi ollakin hyvinvoiva tiimi, joka pystyy yhdessä täyttämään organisaation tavoitteet. Vasta sen jälkeen toinen tavoite tulisi olla menestyksekäs liiketoiminta. Sillä ilman ensimmäistä, ei voi olla toista.
Viitala, R. 2021. Henkilöstöjohtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Edita. Helsinki. E-kirja. Luettu: 1.10.2022.
Olitpa kirjoittanut mukavan blogi tekstin. Pidin sen persoonallisuudesta, kun olit tuonut mukaan omakohtaista kokemusta. Jännittäväähän on, että vaikka on tutkittu ja todettu, että hyvin voiva henkilöstö on sitoutuneempi ja menestyvämpi, niin siltikin monessa yrityksessä asiaan ei suhtauduta sen ansaitsemalla vakavuudella.
VastaaPoistaHei, kiva lukea toisen ihmisen ajatuksia tästä aiheesta. Blogisi on visuaalisesti kivan näköinen ja kirjoittamasi teksti on erittäin selkeää luettavaa. Mielestäni oli todella kiva lisä, että olit tuonut julkaisussa esille omiin kokemuksiisi perustuvan esimerkkitapauksen, mikä teki tekstistä persoonallisen. Positiivinen yllätys oli myös se, että olit käyttänyt lähteenä kirjalähdettä, sillä nykyään niitä näkee lähdeluettelossa yhä harvemmin.
VastaaPoistaOlen kirjoittamasi kanssa samaa mieltä siitä, että liiketoiminnan kasvun kannalta on välttämätöntä ylläpitää henkilöstön työhyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Kun tiimi toimii, on se kykenevä ja motivoitunut saavuttamaan asetettuja yhteisiä tavoitteita.
Kiitos tästä selkeästä ja helppolukuisesta blogikirjoituksesta! Erilaisten ihmisten omia käytännön kokemuksia on aina erityisen mielenkiintoista lukea. Hämmentävää kyllä, tuntuu, että monikaan yritys ei ymmärrä esimerkiksi työilmapiirin ja sitoutumisen merkitystä itselleen. Kiteytät mielestäni tekstin lopussa hyvin yksinkertaisella tavalla sen, mistä omastakin mielestäni on kyse: ilman hyvinvoivaa työyhteisöä ei ole liiketoiminnallista menestystäkään. Toivotaan, että yhä useampi organisaatio heräisi tähän myös ihan käytännön tasolla.
VastaaPoistaMoi!
VastaaPoistaMahtava kirjoitus mun mielestä. Mukana oli ensin Viitalan näkökulmaa ja sitten toit hyvin omaa pohdintaasi. Aina toimii omat esimerkit. Kun kerroit omasta kokemuksestasi ravintolatyössä. Pohdinta oli myös ajankohtaista. Jos haluta kehitysajatuksiani, korostan että kirjoitus oli hyvä, niin ehkä olisit voinut tuoda jotain muista lähteistä. Pohdinta avartuu usein kun kuulee useamman eri osaajan ajatuksia aiheesta.