HR-työn tulevaisuudenkuvat

Accountorin ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yhteistyössä, vuoden 2020-lopulla toteuttama HRsuunta-2023 kyselytutkimus näyttää suuntaviivaa pandemian jälkeiselle HR-alan kehitykselle. Tutkimuksen tulevaisuuden trendejä ovat esimerkiksi vastuullisuus ja kestävä kehitys, etätyön ja joustavuuden ja itseohjautuvuuden merkityksen kasvaminen sekä digitalisaation ja automaation lisääntyminen. (Liikamaa S, 2020)

Noihin trendeihin peilaten HR ammattilaisten työnkuva tulee jatkossakin olemaan laaja-alainen ja vaatii HR ammattilaisilta monialaista osaamista. HR:n vastuu työnantajamielikuvan luomisessa niin ulkoisesti- kuin sisäisestikin kasvaa ja nykyään ja tulevaisuudessa tätä on helppo työstää yhä enemmän esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tämä vaatii digitalisaation mukana pysymistä ja jatkuvaa kehittymistä. Järjestelmäosaaminen sekä ihmisläheinen työote kulkevat tulevaisuudessa rinta rinnan.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että pandemia-aika on muokannut tulevia trendejä ja että yhteiskunnallisten muutosten painoarvo huomioidaan organisaatioissa tulevaisuudessa entistä paremmin. HR:n nähdään tulevaisuudessa olevan entistä enemmän vastuussa työnantajamielikuvan kehittämisestä sekä esihenkilöiden ja liiketoiminnan tukena.  (Ylipahkala, J. 2021)

HR ammattilaisten mukautuvuus tulee olemaan varmasti suurin mahdollisuus, mutta myös haaste. Pandemia-aika näytti, että on oltava valmis muokkautumaan ympäröiviin olosuhteisiin ja monissa organisaatioissa tämä tarkoitti kokonaan uudenlaisten työtapojen kehittämistä. Jatkossa HR ammattilaiset ovat varmasti paljon valmiimpia kohtaamaan odottamattomia haasteita ja pystyvät sopeuttamaan koko organisaation uuteen rytmiin. HR:n rooli tällaisissa tilanteissa kasvaa, kun täytyy kehittää toimivia ratkaisuita henkilöstön ohjeistuksiin, tukemiseen sekä silti tuottavuuden säilyttämiseen.

Näen, että HR on tulevaisuudessa vastuussa organisaation muutosjohtamisesta entistä enemmän ja siitä myös pandemia-aika on hyvä esimerkki. Kriisitilanteet, joita voi tulevaisuudessa olla pahimmillaan useita samaan aikaan lisäävät HR:n vastuuta ottaa kaikki mahdolliset langat käsiinsä jo hyvissä ajoin ja tehdä toimivia suunnitelmia ”pahan päivän varalle”.
HR:n tulee myös valmistautua ikärakenteen muuttumiseen työmarkkinoilla; tämä voi olla haaste tai mahdollisuus, sillä vanhemmat ikäluokat eläköityvät ja tilalle tulee koko ikänsä älylaitteiden ja tiedonhaun parissa kasvaneet milleniaalit. Työhyvinvoinnin ja ylipäänsä hyvinvoinnin merkitys nuorempien ikäluokkien parissa on tärkeää ja puhuttu aihe, joten HR:n rooli työntekijää tukevana pilarina varmasti kasvaa. Tämä mahdollisesti tarkoittaa entistä parempia työterveyspalveluita, henkilöstöetuja ja korostaa itsenäistä työskentelyä tai etätyömahdollisuuksia ja itseohjautuvuutta.
HR:n vastuulle jää kasvaa näihin vaatimuksiin työntekijöidensä mukana. 

Liikamaa, S. 30.11.2020. HRsuunta2023 tutkimustulokset. Accountor, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki. Luettu 30.8.2022. Luettavissa: https://www.accountor.com/sites/default/files/2021-01/HRsuunta2023%20Tutkimusraportti.pdf.

Ylipahkala, J. 19.01.2021. HR-trendit 2023 – Henkilöstöhallinnon tulevaisuus ja pandemian vaikutus työmaailmaan. Luettu 30.8.2022. Luettavissa: https://www.accountor.com/fi/finland/blogi/hr-trendit-2023-henkilostohallinnon-tulevaisuus-ja-pandemian-vaikutukset-tyomaailmaan.